Ishbel

Periaatteessa vihreä ei kuulu mun puvuston vakioväreihin. Jostain kumman syystä keväisin usein iskee kuitenkin sinnikäs halu saada jotain vihreää puikoille (ja kesällä taas tekee mieli virkata, ihme oireyhtymä). Joten kun huhtikuussa piti saada jotain aivotonta neulottavaa automatkalle ja olin juuri ostanut Ysoldan Whimsical Little Knits -kirjasen, niin äkkiä tekeillä olikin vihreä kolmiohuivi. Huvittavaa kyllä, lopulta juuri sen aivottoman osan huivista joutui tekemään kahteen kertaan, kun posotin menemään turhankin hanakasti - sileän osuuden loppuessa huivin toisessa laidassa oli 3 silmukkaa enemmän kuin toisessa eikä virhekohtia oikein onnistunut paikallistamaan parhaasta Sherlock Holmes -imitaatiostani huolimatta. Eikun purkuun ja uudestaan. Pitsiosuudessa ei taas ollut mitään ongelmaa.

Malli: Ishbel (Ysolda Teague, Rav-linkki)
Lanka: Ohut Pirkkalanka, 60 g
Puikot: 4 mm
Muuta: rävelletty

Värin kuvaaminen oikein ei sitten luonnistunut millään lukuisista yrityksistä huolimatta, luonnossa huivi on vielä intensiivisemmän vihreä. Väri on ihan jees, mutta koko saisi olla ihan himpun verran isompi - yläreunan leveys on 118 cm. Tarkoitus olikin neuloa pienehkö huivi, jota voisi käyttää kaulahuivina, mutta muutama lisäsentti ei olisi ollut pahitteeksi. Muuten olisi voinut pingottaa isommaksi, mutta juuri tuo yläreuna ei olisi antanut yhtään enempää periksi (tämä huivi aloitetaan niskasta eli yläreuna muodostuu työn sivuista). Jälkiviisasteluna voisi todeta, että olisi voinut ehkä ottaa seuraavan puikkokoon käyttöön. Ohut Pirkkalanka sinänsä osoittautui oikein mainioksi pitsihuivilangaksi, voisin käyttää toistekin (eteenkin kun sitä taitaapi löytyä ihan varastostakin, hamsteri mikä hamsteri). Kuviotkin aukesivat oikein kauniisti pingotuksessa ja värikartta on tunnetusti ihanan monipuolinen. Ravelryssa kun on käynnissä vilkas keskustelu hyvistä ja huonoista suomalaisista langoista, niin Pirkanmaan lankoja voi kyllä vilpittömin mielin suositella.