Argh! Miten kirjoneuleen neulominen voi olla niin himputin vaikeeta. Kaksi riviä tehty lapasen kuviosta - vasemman käden etusormi kramppaa ja otsasuoni tykyttää. Eka lapanen on jollain ihmeen konstilla puserrettu valmiiksi (peukkuahan ei lasketa) viime kevättalvena ja päätin tekaista sille vihdoin kaverin. Olin jo autuaasti unohtanut, miten toivoton olen kirjoneuleen suhteen. Vasen käsi toimii muuten oikein hyvin, mutta auta armias, jos sormien päältä pitää juoksuttaa kahta lankaa yhtä aikaa - sormet on solmussa ja langat myös. Ainoa tapa saada langat pysymään erillään on jäkittää etusormea krampin rajoille. Ja jos on langat solmussa, niin ei ole mitään toivoa saada dominoiva väri kulkemaan aina samaa kautta. Tasaisesta langankireydestä en ala edes avautua. Ehkä pitäisi suosiolla kokeilla lapasiin magic loopia, vaikka mieluummin käytän aina lyhyitä sukkapuikkoja pieniin töihin. Voisin muuten vetäistä lihavat henkselit koko kirjoneuleen yli, mutta kun kirjoneulelapaset ovat niin kauniita. Blaah, neulomisen piti olla rentouttava harrastus. Pitäisi varmaan olla lisäksi joku kotieläin harrasteperäisen stressin lievittämiseksi. Kissojen omistajilla on tiettävästi vähemmän sydänkohtauksia.
5 comments:
Repesin ihan täysin tolle ettäkö kissojen omistajilla olis vähemmän sydänkohtauksia... Ei pidä paikkaansa meidän kattien kohdalla! :D Koitappa astua mein mustan kissan ,joka tykkää maata mustalla alustalla, päälle pilkkopimeässä ja väitä ettet säikähdä hampaita nilkassa. ;D
Mä olen jättänyt suosiolla kirjoneuleet muille. Joskus olen kokeillut ja muistanut, miksen niitä tee. Ärsyttävä neuloa eikä jälki ole kaunista.
Minusta on helpointa neuloa niin, että toinen lanka kulkee keskisormen yli - vaatii vähän noukkimista mutta siihen tottuu ;).
Mä en kanssa hirveästi tykkää tehä kirjoneuleita, kauniitahan ne on ja sanotaan että tekemällä oppii, mut ei vaan mulla tunnu luonistuvan. Langat on aina ihan kierteellä vaikka niitä olis vaan se kaks kerää, argh. Teetä ja sympatiaa =)
Pitsineule: Auts! Se oli kyllä ihan oikea tutkimus, joka näin väitti, mutta teidän kissat ovat selkeästi poikkeuksia.
Aura: Ärsyttävää, mutta luovuttaakaan ei voi - mulla on langat ainakin viiteen lapaspariin ja itsepäinen luonne.
Mirva: Testasin tuotakin, mutten saanut toimimaan yhtään sen paremmin. Pitänee kaivautua nettiin tutkiskelemaan vaihtoehtoisia tapoja.
Heidi: Tekemällä voisi varmaan oppia, jos jaksaisi taistella vähän useammin kuin 8 kk välein. Enempää kuin kahta väriä kerralla en uskalla edes ajatella, paniikki iskee.
Post a Comment