Norsullani on kärsä!

Keskeytämme huiviparaatin tärkeän tiedotuksen vuoksi. Ronsulapasen mahdollisuudet saada lajikumppani ovat huomattavasti parantuneet ja ronsu kakkonen on yhtäkkiä edennyt roiman harppauksen eteenpäin. Minun ja kirjoneuleen suhteella on ehkä sittenkin toivoa, jee!

Kaikenlaisia virityksiä tuli kokeiltua erinomaisen epätyydyttävin tuloksin, mutta yksi tapa tuntuu jopa toimivalta. Törmäsin Villapallon kuvaukseen siitä, miten hän pitää lankoja ja tämä sormivoimisteluasento tuntuu toistaiseksi parhaalta omiin kätösiin. Langat menevät ihan samalla tavalla muuten, mutta ne laitetaankin etusormen päällä ristiin. Pikkasen on tietysti säätämistä, kun tässä mallissa kuvioväriä käytetään niin paljon enemmän kuin taustaväriä, joten taustalanka tahtoo välillä jäädä turhan löysäksi, mutta on tämä silti selkeä parannus entisiin kokeiluihin. Väittäisin melkein, että ronsu kakkosen neulepintakin on tasaisempi.