Christmas?

So this is Christmas and I've been a really good girl as you can see from the size of my gift. Gotcha! I was actually incredibly lucky and won the yarny prize that Kristel was giving away. Furthermore, it wasn't just any packet, but a squishy, yammy, pretty... I'm running out of adjectives here, but you probably got the picture. We started immediate bonding with my new pals and spent an afternoon bathing in sunshine. Happy 1st of May, in case you celebrate it!

Joulu on taas täällä ja minä olen ollut todella kiltti, kuten lahjan koostakin näkee. Ähäkutti, huijasin! Meitsillä kävi kertakaikkisen uskomaton flaksi ja voitin Kristelin arpoman lankapaketin. Eikä se ollut mikä tahansa lankapaketti, vaan pehmoinen, ihana, herkullinen... adjektiivit meinaa loppua, mutta eiköhän asia tullut jo selväksi. Minä ja uudet kaverini aloimme heti tutustua toisiimme ja vietimme mukavan iltapäivän nauttien auringonpaisteesta. Hauskaa vappua itsekullekin ja suurkiitokset Kristelille!

Please MTV, fine-tune my Gilmore

Some of you may have wondered at an oddly shaped piece of knitting that I slaughtered back in November (the official term might be steeking, but this is so much more descriptive). Now, with only a slightest delay, you get to see what it actually was. Disclaimer: there was absolutely no point for me to finish a vest in November - my office is freezing and anything sleeveless is unsufficient for survival (which means that I'm not a slacker, but a highly rational person, see).

Joku teistä saattoi kummastella omituisen mallista neulekappaletta, jonka teurastin taannoin marraskuussa (mä ja kynsisakset ollaan tunnetusti vaarallinen yhdistelmä). Minimaalisen viivästyksen jälkeen pääsette vihdoin näkemään mikä se oikein oli. Disclaimer: liivin viimeistelemisessä marraskuussa ei ollut mitään järkeä, koska työhuoneessani jäätyy ja hihattomat vaatekappaleet eivät riitä pitämään ketään hengissä (eli en siis ole lusmu vaan hyvin järkevä henkilö, niin).

Pattern/ Malli: Gilmore vest (Fable handknit), 36"
Yarn/ Lanka: Twileys Freedom Spirit, 185 g
Needles/ Puikot: 3 mm and 3,5 mm

I made tons of modifications, starting with recalculating the numbers because of the different stitch gauge. Then, I decided I might as well change some other things too. I had five skeins and optimistically assumed I was going to run out of yarn. Thus, the bottom ribbing is actually knit last and top-down. In the end, I miraculously ended with using less than four skeins of yarn.

I knitted the back and front separately, because I wanted to add some shaping to the back and see how that worked out before deciding what to do with the front (stitch count, increases etc.). Others complained of a baggy back with this pattern, so I provisionally casted on (Eunny has a great post on this) a smaller number of stitches (based on my own waist measurement) and increased at two places to create faux darts. Btw, knitting into the stitch below creates a really neat line if you want a smooth dart-like line. The front had a similar provisional cast-on, but with higher number of stitches to accommodate for the bust. Correspondingly, I made fewer increases, this time plainly increasing next to the selvedge stitch. The front was knitted in one piece and steeked. I sewed the side seams before unraveling the provisional cast-on and knitting the bottom ribbing in the round.

Overall, there was a lot of fussing on this project, but the resulting fit is just great. This is certainly not a glove, but it fits me like one. I even like that the stripes don't match at the sides - the selfstriping of this shade is sufficiently subtle for my taste to make it into a nice design feature.

Tein läjäpäin muutoksia alkaen siitä, ettei neuletiheyteni täsmännyt ohjeeseen ja kun kerran ryhtyy säätämään, niin voi samalla sitten säätää vähän enemmän. Optimistina oletin, että lanka tulee loppumaan kesken, kun sitä oli vain 5 kerää. Tästä syystä alareunan joustin onkin neulottu viimeisenä ylhäältä alaspäin.

Etu- ja takakappaleet on neulottu erikseen, koska halusin lisätä muotoilua takakappaleseen ja katsoa tuleeko siitä mitään ennenkuin päättäisin mitä keksisin etukappaleen varalle (silmukkaluku, lisäykset jne.). Muut olivat kommentoineet, että ohjeen mukaan neulottuna selkä pussittaa, joten laskin oman vyötärömitan perusteella pienemmän silmukkaluvun lähtökohdaksi. Silmukat on muuten luotu apulangan avulla (Eunnylla on hyvä ohje tähän). Takakappaleen lisäkset on tehty kahdessa kohdassa keskellä kappaletta, koska halusin niiden muistuttavan muotolaskoksia. Tähän sopii erinomaisen hyvin lisääminen edellisen kerroksen silmukkaan, lisäyksistä tulee siisti linja. Etukappaleessa loin jo aluksi vähän enemmän silmukoita, jotta etuvarustus mahtuu. Lisäyksiä on vastaavasti vähemmän ja ne on tehty huomaamattomasti kappaleen reunoihin. Etukappaleen yläosa on tehty yhteenä kappaleena ja leikattu. Ennen apulankojen purkaamista ompelin liivin sivusaumat, jolloin pääsin neulomaan alajoustimen pyörönä.

Olihan tässä projektissa paljon häsläämistä, mutta istuvuus on ihan huippu. Istuu kuin hansikas, vaikkei sellainen olekaan. Pidän jopa siitä, ettei raitoja ole kohdistettu sivussa - tämän sävyn raidoitus oli riittävän hillitty mun makuun, jotta se toimii tarkoituksellisena yksityiskohtana.

Simple pleasures

Freshly baked scones, home-made apple jam with a hint of lemon, new book by Terry Pratchett and a perfectly grafted seam (it's in the picture, trust me) - what more could you ask from a nice evening. I think this little fellow will get a friend tomorrow evening, sounds like a great plan indeed (there is even some jam left).

Tuoretta teeleipää, itsetehtyä omenahilloa hitusella sitruunaa, Terry Pratchettin uusin kirja sekä moitteettomasti silmukoitu sauma (se on siinä kuvassa, uskokaa pois) - mitäpä muuta mukavalta illalta kaipaisikaan. Huomisiltana voisikin neuloa tälle kaverin, mikä mainio suunnitelma (hilloakin on vielä jäljellä).

The white string of yarn you see in the picture is an ingeniously simple way to mark your pattern row repeats. Unfortunately I cannot give credit to the source as I simply don't remember where I picked this idea from. Just lift the marker yarn to the other side of your knitting after one repeat is complete. It makes counting rows so much easier.

Kuvassa näkyvä valkoinen langanpätkä on yksinkertaisuudessaan nerokas tapa merkitä toistuvat kerrokset. Harmikseni en muista mistä olen saanut tämän idean, joten asiaankuuluva lähdeviittaus jää nyt laittamatta. Merkkilanka nostetaan neuleen yhdeltä puolelta toiselle aina kun haluttu määrä rivejä on neulottu. Helpottaa huomattavasti rivien laskemista.

The beauty of a boring knit

The pieces of my A-lined jacket are ready and awaiting seaming (btw, I settled on the long sleeves ). For an interlude, let me show you something that has been finished for some time. Somehow, it never made its way to the blog, apart for short appearance as an illustration of my dislike for seaming. There is interesting duality here - an extremely boring piece of knitting and utterly wearable garment combined in one. Boredom mostly originated from thin yarn, small needles and endless miles of stockinette. On the other hand, these aspects also make this item classy and versatile.

A-linjaisen jakun kappaleet on neulottu valmiiksi ja kotitontut voisi nyt kasata sen (päädyin muuten loppujen lopuksi pitkiin hihoihin). Sitä ihmettä odotellessamme, esitellään jotakin, joka on ollut valmiina jo hetken aikaa. Jostain syystä, tämä neule ei pahemmin esiintynyt blogissa muuten kuin havainnollistamassa vastenmielisyyttäni viimestelytyötä kohtaan. Neuleeseen liittyy mielenkiintoinen kahtiajako, sillä siinä yhdistyy äärettömän tylsä neulottava ja erinomaisen käyttökelpoinen vaatekappale. Tylsyys johtui enimmäkseen ohuesta langasta, pienistä puikoista ja loputtomasta sileän neulomisesta. Toisaalta samat ominaisuudet tekevät tästä neuleesta tyylikkään ja monikäyttöisen.

Pattern/ Malli: Funk & Bond (Rowan 28)
Yarn/ Lanka: Rowan Felted tweed, 325 g
Needles/ Puikot: 2,5; 2,75 and 3 mm

I merged two sweaters from a Rowan magazine as I wanted my version to be fitted (like in Bond), but with eyelet detailing that I liked so much in Funk. I don't know what name to give to such a combination, but I'm delighted with the outcome. The yammyness of Felted tweed would undoubtedly make it my favourite yarn where it not so thin and slow to knit. Just look how it glows in the sun in the second picture.

Yhdistelin kahta Rowanin ohjetta, koska halusin istuvan puseron (mallia Bond), mutta kera reikärivikoristelun, josta pidin Funk:ssa. En oikein tiedä mitä antaa tälle yhdistelmälle nimeksi, mutta pidän todella lopputuloksesta. Felted tweedin herkullisuus nostaisi sen varmasti suosikkilangakseni ellei se olisi niin ohut ja hidas neuloa. Katsokaa vaikka miten se hehkuu auringossa tässä toisessa kuvassa.

Revenge of the Mad Hatter

I like my hats slouchy, because otherwise I tend to make them too small. Our goddaughter has been a happy recipient of a couple of beanies originally intended for my own use. I do make gauge swatches and I do know my head circumference, so this outcome is indeed a mystery. This time, however, I managed to add some items to my own wardrobe.

Pidän löysistä hatuista, koska yrittäessäni mitään muuta niistä tulee aina liian pieniä. Kummitytöllä on parikin pipoa, jotka oli alunperin tarkoitettu ihan omaan käyttööni. Lapsi on tyytyväinen, joten ei siinä sinänsä huonosti käynyt. Neulon kyllä mallitilkut ja olen jopa tietoinen omasta päänympäryksestäni, joten tämä on varsinainen mysteeri. Tällä kertaa hassu hatuntekijä sai vaihteeksi kasvatettua omaa asustevarastoaan, jesh.

Pattern/ Malli: MarioMyssy (Jatta Soheltaa), available also in English
Yarn/ Lanka: Debbie Bliss Maya, 75 g
Needles/ Puikot: 5 mm & 4,5 mm (ribbing / joustin)

Pattern/ Malli: Pi topper hat (Corey Laflamme/ Elann.com)
Yarn/ Lanka: Drops Alpaca, 45 g
Needles/ Puikot: 3 mm & 3,5 mm (edge/ reuna)

The pink one was instantly renamed "Piglet hat", because of being pink and striped. Actually, it was on the verge of becoming too small - the band was a tad too tight despite being knitted with the yarn doubled (I did my first attempt with one strand as for the top of the hat, but that one only fitted my teddy bear). Luckily, I decided to block the hat before giving it away. Alpaca is one stretchy fiber when wet and now I get to keep the hat to myself.

Pinkki hattu ristittiin samantien "Nasumyssyksi", kun se on kerran pinkki ja raidallinen. Siitäkin meinasi tulla liian pieni - reunanauha oli aavistuksen liian kireä vaikka neuloinkin sen kaksinkertaisella langalla (yritin ensin yksinkertaisella niinkuin muussakin myssyssä, mutta se versio mahtui korkeintaan nallelleni). Onneksi päätin vielä kokeilla kastelua ennenkuin etsisin uutta omistajaa. Alpakka venyy uskomattomiin mittoihin märkänä ja nyt mä saan pitää myssyni ihan itse.

Think pink?

Why do we feel attracted to certain colours, shapes and things at a certain time? It's difficult for me to name a favourite colour, but based on the evidence from the Helsinki handicrafts fair last weekend, I'd say it's a close match between grey and different shades of red-violet. Just watch the evidence:

Miksiköhän tunnemme kausittaista viehätystä tiettyihin väreihin, muotoihin ja asioihin? Minun on vaikeaa nimetä yhtä lempiväriä, mutta viimeviikkoisten Helsingin käsityömessujen perusteella sanoisin, että kyseessä on tasapeli harmaan sekä punaisen ja violetin eri sävyjen välillä. Katsokaa vaikka:

... and foxes rule, no idea why
... ketut on myös kova juttu, syy on hämärän peitossa

Harmikseni messuiluaika oli kortilla, joten osa hankinnoista jäi haaveiluasteelle, kun ei enää ehtinytkään palata taaksepäin. Onneksi on olemassa verkkokaupat! Vielä kun keksisi millä osastolla oli myynnissä Colinette Cadenzaa (sävy Vatican Pie), kun en pannut kiireessä nimeä merkille. Muistaako kukaan messuilla käynyt, mikä taho myi lankaa Priiman vieressä?

Ihanimmat näytteilleasettajat muistiin itselle: Kauhavan kangasaitta (harmaa lenkkimohair), Titityy (purppuraiset langat), Rakula (keraaminen kettupannunalunen), Studio Himalya (napit), Ideri (ketturintarossi), Kasperiina (Tilda-kankaat), Tilkkutarha, PeeKaa Tuote (tilkkukankaita, pupu- ja lintukassisankoja sekä kissanappeja), Priima (lankaa), Raijan aitta (Wolli-villapellavalangat).

Indecisiveness

Ripping was so worth it. I now have a body of an A-shaped jacket that I'm completely satisfied with (so far, knock on wood just in case). The next logical step would be knitting sleeves, but... I started with a clear picture in my head - longer body and long sleeves. Then, I looked at all the completed versions on Ravelry. Clearly, this was not such a brilliant idea since I cannot make up my mind on sleeve length anymore. Both have their good sides, 3/4 length appears a bit trendier, but full length sleeves are surely warmer. Argh, I've always hated making decisions. Can you order a divine revelation online?

Kylläpä purkaminen kannatti. Sain tilalle A-linjaisen jakun vartalokappaleet, joihin olen täysin tyytyväinen (toistaiseksi, koputetaanpa puuta kaiken varalta). Seuraava looginen askel olisi neuloa hihat, mutta... Alussa oli selkeä visio - pidempi vartalo-osa ja pitkät hihat. Pitikin sitten mennä Raveltämöön katsomaan valmiita versioita. Ei mikään säteilevän nerokas idea, kun en nyt enää pystykään päättämään hihojen pituudesta. Molemmissa on hyvät puolensa, 3/4-pituiset ovat hitusen trendikkämmät, mutta täyspituiset ovat takuulla lämpimämmät. Pah, mä olen aina inhonnut päätöksentekoa. Voiko jumalallisen ilmestyksen tilata netistä?

PS: Bañonin kysely on vielä auki, jos joku ei ole vielä ehtinyt pohtia neulomismieltymyksiään lankapalkintojen toivossa. Ai mikä oma lehmä?