Rearmament

The winter hasn't started yet, but I know it's lurking just around the corner. My mittens got a pal in the form of new headgear. It's better to be prepared than freeze your ears, if you ask me. Btw, if anyone sees the sun, please ask it to drop by at our neighbourhood. It is much missed. Why oh why aren't people capable of hibernating. I would rather go to sleep in October and wake up in March.

Varustelu on alkanut. Talvi ei ole vielä saapunut, mutta mä tiedän että se lymyilee nurkan takana. Viimevuotiset lapaset saivat kaverikseen pannan. Parempi olla valmistautunut kuin palelluttaa korvansa, sanon minä. Jos joku on muuten sattunut näkemään aurinkoa, niin pyytäisittekö pistäytymään meilläpäin. Kaipaamme sitä kovin. Harmi, etteivät ihmiset kykene hibernoimaan. Jos minusta riippuisi, niin menisin talviunille lokakuussa ja heräisin maaliskuussa.

Pattern/ Malli: Panta (Suuri Käsityölehti, 1/2005)
Yarn/ Lanka: Schachenmayr Nomotta Dover, 34 g
Needles/ Puikot: 5 mm

The French do it better

I relapsed into the temptation and ordered some more Phildar catalogues. They are just so great, even the crochet is explained so that a dummy like me gets it. What has long put me against crocheting is the vagueness of directions - if you're supposed to work in pattern and decrease or increase simultaneously, no one tells you how exactly to execute it. Phildar to rescue, they have charts for every size, how cool is that!

Annoin taas periksi houkutukselle ja tilasin lisää Phildarin lehtiä. Ne on oikeasti ihan mahtavia, jopa virkkaus on selitetty tällaiselle palikalle sopivalla tasolla. En ole erityisemmin välittänyt virkkuutöistä, kun ohjeet ovat yleensä kohtuullisen epämääräisiä - jos on tarkoitus tehdä mallivirkkauksen mukaan ja kaventaa tai leventää samaan aikaan, niin kukaan ei kerro miten se tarkalleen tapahtuu. Phildar on toista maata, joka kokoon on omat piirrokset, vähäks siistiä!

Daddy's girl

Dad came to visit and we've been spending some quality time together. My trusted ironing board got a much needed face lift with the help of some fabric and staples. I don't remember where did I buy the fabric, but the little logo says "Tvätteriet Alingsås" (Swedish for Alingsås Laundry). I only noticed this after attaching the fabric to the board, but I just love the unintended detail.

Isä on kylässä ja ollaan vietetty laatuaikaa yhdessä. Uskollinen vanha silityslautani sai kipeästi tarvitsemansa kasvojenkohotuksen kankaan ja niittien avulla. En muista mistä olen tällaista kangasta ostanut, mutta logossa sanotaan "Tvätteriet Alingsås" (Alingsåsin Pesula ruotsiksi). Huomasin vasta, kun oltiin jo kiinnitetty kangas lautaan. Hassun hauska yksityiskohta, tykkään.

Believe me, using a staple gun with your left hand is kind of difficult when you're right-handed. The same applies to brushing teeth, grating cheese and ironing. Yep, the tennis elbow is still bothering. The doctor was very encouraging: " You never know how long it takes to heal, might even take a year". Thus, I'm trying to enjoy my knitting in small doses. The decision not to start anything new unless finishing something old has held so far (one week) and I haven't even started a new project justified by finishing the Bonsai tunic. First of all, I was traveling. Second reason is abundance of options - it's so difficult to decide upon just one project. The new Ulla (Finnish online knitting mag) is out and it's fabulous! If you don't know any Finnish, I think it's a good reason to start learning.

Nittipyssyn käyttäminen vasemmalla kädellä on muuten jokseenkin hankalaa oikeakätiselle, uskokaa pois. Sama pätee hampaiden harjaamiseen, juuston raastamiseen ja silittämiseen. Jep, tenniskyynärpää oikuttelee vieläkin.
Lekuri oli varsin optimistinen: "Ei noista koskaan tiedä kauanko ne paranee, voi viedä vuodenkin". Yritän siis neuloa pieninä annoksina, etten ärsytä kättä pahemmaksi. Päätös olla aloittamatta uutta ellei saa vanhaa päätökseen on pitänyt toistaiseksi (yksi viikko), enkä ole edes aloittanut mitään uutta Bonsai-tunikan tilalle. Ensinnäkin olin matkoilla ja toisena syynä on vaihtoehtojen runsaus - on muuten vaikeaa valita vain yhtä projektia. Uusi Ullakin on ilmestynyt ja se on upea! Paljon loistavia ohjeita ja hulvaton juttu siitä, kuinka monta neulojaa tarvitaan vaihtamaan lamppu. Reps!

Mon Dieu, c'est fini!

Now it has been tested - I can indeed blackmail myself. The deal is simple - no starting a project unless you finish a project. There are some many things I want to knit: knee socks, a cable bag, a cardigan, several vests, some shawls, couple of hats... The list just goes on forever. Oh, and I forgot the mittens! Did I mention that I get easily bored - forget the work in progress, in with a new project, the second sleeve will probably knit itself while in the knitting basket, right. I'm going to reform myself (even if through blackmail)! Let's see how long the decision is going to hold. A good starting point is finishing the projects that have been completely knitted, but not put the last touches to. I really like the knitting part, but the finishing is not exactly my piece of candy. Exhibit A is an excellent example. Bonsai Tunic was started in May and the actual knitting was finished by the end of June. I give you the actual FO in October, ta-dah! Yeah, I'm a slacker, baby.

Nyt tämäkin on testattu, kyllä itseään voi kiristää. Diili on varsin selkeä - ei saa aloittaa uutta, ellei saa päätökseen jotain vanhaa. Tekisi mieli neuloa niin monta asiaa: polvisukat, palmikkolaukku, neuletakki, liivejä, jokunen huivi, pari pipoa... Lista jatkuu loputtomiin. Ai niin, mä vallan unohdin lapaset! Sokerina pohjalla minulla on taipumuksena pitkästyä jokseenkin helposti - keskeneräiset unohtuu, uutta vaan kehiin, toinen hihahan neuloo itse itsensä siellä korin pohjalla, juu. Aion parantaa tapani (vaikka sitten kiristyksen voimalla)! Katsotaan kuinka kauan päätös sitten pitää. Pehmeä lasku on viimeistellä valmiiksi neulotut, joissa ei tarvitse kuin ommella saumat ja päätellä langanpäät. Itse neulominen kyllä maistuu, mutta viimeisteltyä ei sitten saa millään. Todistuskappale A on tästä hyvä esimerkki. Bonsai Tunic aloitettiin toukokuussa ja neulomispuoli tuli valmiiksi ennen kesäkuun loppua. Oikeasti valmis tekele tuodaan näyteille lokakuussa, tadaa! Mä olen varsinainen lusmu, jep jep.

Pattern/ Malli: Bonsai tunic (Interweave Knits, spring 07), 38"
Yarn/ Lanka: Novita Olivia (70% bamboo, 30% polyester), 430 g
Needles/ Puikot: 4 & 3,5 mm circs

The idea for reversing the charts in the upper part is a total rip-off from Nanna. She's completely right that it looks better this way, if you're naturally well-endowed in that department. Amusingly, the bamboo yarn was much more comfortable to knit with metal addi needles than with bamboo needles. Picking stitches for the armbands was kind of tricky, it is much easier to get a nice even result with wool. I grafted the neck band with the basic kitchener stitch first, but I wasn't happy with it as it didn't look that good with the purl stitches in the middle of the band. So, I started thinking about kitchener for the purl stitches and the answer is way too simple - you just reverse the orders. Now it's perfect. It's amazing, how delightful such small things can be.

Idea yläosan kaavioiden vaihtamiseen päittäin on apinoitu Nannalta. Jos on luonnostaan hyvin varustettu niillä tienoin, niin tämä versio näyttää pukevammalta kuten hän oikeutetusti huomautti. Huvittavaa kyllä, bambulankaa oli kivempaa neuloa metalliaddeilla kuin bambupuikoilla. Silmukoiden poimiminen kaitaleita varten oli vähän hankalaa, villan kanssa on niin paljon helpompi saada kauniin tasaista jälkeä. Silmukoin niskakaitaleen ensin yhteen tavallisesti, mutta en ollut tyytyväinen siihen miltä se näytti nurjien silmukoiden kohdalla kaitaleen keskellä. Aloin sitten pohtia miten nurjat silmukoitaisiin yhteen ja vastaus oli aivan liian simppeli - tekee vain toisiinpäin kuin ohjeistetaan. Nyt se on täydellinen. Uskomatonta miten paljon iloa tällaiset pienet oivallukset joskus tuovat.

Grey is the new black

Grey is definitely the colour for this fall - at least if you look outside. It's been raining whole week. I do like autumn when it's nice and crisp, but this greyness is just depressing (and makes it impossible to take any decent pictures).

Harmaa on ehdottomasti tämän syksyn hittiväri - ainakin jos katsoo ulos ikkunasta. Koko viikko on satanut lähes taukoamatta. Pidän kyllä syksystä silloin kun se on nätti ja kirpeä, mutta tämä harmaus on pelkästään masentavaa (ja tekee kunnollisten valokuvien ottamisen mahdottomaksi).

To tackle the inner greyness, we here at Tsukamori Casa propose taking sufficient daily dose of vitamins: vitamin W is for wool (Freedom spirit)

Sisäisen harmauden torjumiseksi me täällä Casa Tsukamorissa suosittelemme riittävää päivittäistä vitamiiniannosta: V-vitamiinia saa villasta (Freedom spirit)

Vitamin C is for cashmere (Debbie Bliss Baby Cashmerino) and vitamin P is for pink sock yarn (On Linie Supersocke 100 Bamboo). The berrylike violet skein is certainly an important source of flavonoids.

K-vitamiinia saa kashmirista (Debbie Bliss Baby Cashmerino) ja P-vitamiinia pinkistä sukkalangasta (On Linie Supersocke 100 Bamboo). Marjaisan violetti vyyhti on puolestaan tärkeä flavonoidilähde.

And if you feel that you already have enough yarn, we recommend going on a field trip to another city and asking a local yarn connoisseur for a guided tour of the yarn shops. Thank you Marjut, I had great time!

Ja jos jostain syystä tuntuu siltä, että lankaa on jo riittävästi omasta takaa, suosittelemme retkeä toiseen kaupunkiin ja tutustumiskierrosta lankakauppoihin paikallisen asiantuntijan opastuksella. Kiitos Marjut, minulla oli todella hauskaa!

Fashion update

How many scarves does a woman need? Alternatively, how many handbags would constitute a sufficient amount? I think the correct answer would be n+1. Thus, may I introduce a new scarf and a new handbag to cheer up my wardrobe.

Kuinka monta huivia nainen tarvitsee? Vaihtoehtoisesti, kuinka monta käsilaukkua muodostaisi riittävän kriittisen massan? Luullakseni oikea vastaus on n+1. Saanko siis esitellä uuden huivin ja käsilaukun, jotka nyt piristävät puvustoani.

Pattern/ Malli: Bainbridge scarf (Pepperknit)
Yarn/ Lanka: Garnstudio Angora Tweed
Needles/ Puikot: 3,75 mm

I have neither the patience nor skills to sew a handbag myself, but luckily for me someone else has. This cute Maisa bag is made by Soile, who is quickly developing into a professional bag maker.

Itselläni ei ole kärsivällisyyttä eikä taitoja käsiveskan ompelemiseen, mutta onnekseni jollain toisella niitä löytyy. Tämän sievän Maisa-laukun on tehnyt Soile, josta on vauhdilla kehkeytymässä laukunteon ammattilainen.

Mint

I like mint in two places - drinks and mint&chocolate ice cream. I don't like it as a colour, at least on myself. Thus, I really don't know how come I had some minty knits in my wardrobe. Either yarn was on sale or I was under hypnosis when I chose it. Naturally, I didn't wear any of those. I've been a little bit chicken in what comes to altering the colour of things, but after following Vilma's experiments for some time, I was sufficiently encouraged to take a leap.

Pidän mintusta kahdessa yhteydessä - drinkeissä ja minttusuklaajäätelössä. Värinä se ei todellakaan ole suosikkejani, ainakaan mulle se ei sovi pätkääkään. Näinollen on melkoinen ihme, että mulla oli jokunen mintun värinen neule kaapissa. Joko lanka oli halvennuksessa tai sitten mä olin hypnoosin vaikutuksen alaisena ostaessani sen. Jostain kumman syystä niitä ei sitten tullut käytettyä. Mä olen ollut varsinainen arkajalka mitä tulee värjäämiseen, mutta seurattuani Vilman värikokeiluja päätin rohkaista mieleni.

Before / Ennen:
Novita Samos Lollipop (50% cotton/puuvilla, 50% acrylic/akryyli)
Novita Ibiza (54% cotton/puuvilla, 46% acrylic/akryyli)

After / Jälkeen:
+ Dylon 59 Green


The altered Lollipop proved to be nearly impossible to photograph correctly. The colour is almost as vivid as in the next picture taken with a flash, but still not the correct shade of green. Without the flash, the picture is way too blue. The variegation did not disappear, but its more subtle, which suits me very well (the original had rather harsh contrast). Thus, I declare this experiment to be successful. Cheers!

Värjätty Lollipop osoittautui lähes mahdottomaksi kuvauskohteeksi. Oikea väri on melkein yhtä kirkas kuin suraavassa salamalla otetussa kuvassa, mutta sävy ei silti ole ihan oikea. Ilman salamaa kuva on taas liian sinertävä. Kirjavuus ei kadonnut, mutta muutti hillitymmäksi, mikä sopii oikein hyvin suunnitelmiini (alkuperäisessä kontrasti oli aika räikeä). Täten siis julistan kokeilun onnistuneeksi. Kippis!