Luntaa kuin helmikuussa

... tai siis oli ja meni, mutta joku aasinsilta piti saada neuleen nimeen. Tämänhän ovat jo kaikki tehneet (Räveltämössä on 3092 projektia), mutta ehtiihän sitä hitaampikin trendiin mukaan.

Malli: February lady sweater (Pamela Wynne, Flint knits)
Lanka: Miss Babs merino worsted, 360 g
Puikot: 5 mm

Muhun iski ihan hirveä "pakko saada" tunne jo aikoja sitten, mutta oikeaa lankaa ei vaan tuntunut löytyvän. Halusin nimittäin sellaisen langan, jossa olisi pieniä saman sävyn vaihteluja (alkuperäisellä versiolla taisi olla jotain vaikutusta tähän), mutta mikään ei miellyttänyt. Ehdin jo päättää neulovani yksivärisen nähdessäni Pikku-Ketun ladyn, mutta toisin kävi. Minä sitten rakastan neuleblogeja - Marsvin löysi täydellisen langan mun puolesta (lanka/valmis neule). Nopea siirtyminen Wool Girl -nettiputiikin sivuille osoitti, että samaa laatua oli saatavana violettina eikä kyllä tarvinnut pitkään harkita. Voin hyvillä mielin suositella kyseistä kauppaa, nopea toimitus (vaikka Kusti joutui polkemaan rapakon yli) ja vyyhditkin saa valmiiksi kerälle kaupan päälle kun vaan pyytää. Keriminen olisi voinut olla mielenkiintoista omin avuin, kun yhdessä vyyhdissä on 226 g/512 m. Tähänkin jakkuun meni siis alle kaksi kerää lankaa! Lankakin oli onneksi juuri niin ihana kuin kuvittelin (ennakko-odotusten paineita), pitää varmaan hankkia lisää, kunhan varastoon tulee vähän tilaa.

Malli on kerrassan mainio, ymmärrän kyllä miksi siitä nousi sellainen hype. Pitsi viitosen puikoilla on eittämättä palkitsevaa ja hommat etenee selkeästi. Tein vain kaksi muutosta: neuloin raglan-lisäykset eri lailla (ohjeistetun lisäyksen sijaan neuloin silmukat etu- ja takareunastaan, kun se oli mielestäni siistimpi) sekä kavensin hihoja yhdellä mallikerralla kainalossa (samalla tavalla kuin MollyWafflesKnits). Ainoa asia mikä hämmensi oli koot - tämä on ensimmäinen omistamani XS-kokoinen paita.

Ullallaa, trallallaa

Uusi Ulla on taas täällä ja se on ihana, kiitoksia toimituskunnalle ja suunnittelijoille. Ainakin Rinsessa-myssy pääsee varmasti puikoille. Kierre-kämmekkäät ja Saltkråkan-sukat ovat myös ihanat. Jos aika antaa myöten, niin Sirjoja voisi neuloa joululahjoiksi. Onneksi joulu on kuitenkin ensi vuonnakin, joten jos ei nyt ehtii niin onpa ideoita tulevaisuuden varalle. Kummasti suosikit painottuvat asustepuolelle, mutta onhan se kivaa saada nopeasti valmista. Esimerkiksi Taran labyrintista haaveilin kokonaisen vartin, ennenkuin sisäinen realisti muistutti kuinka moneen paitaan mulla on jo langat hamstrattuna.

Omakin hengentuotokseni pääsi mukaan ja on samalla ensimmäinen koskaan kirjoittamani ohje, jesh!

Malli: Sarastus (Ulla)
Lanka:Du Store Alpakka Misti, 50 g ; Grinasco Tango 10 g
Puikot: 6 mm

Alunperin tein nuo kämmekkäät Ysoldan ohjeella (Garter Stitch Mitts) ja koska pinkkiä lankaa jäi yli, niin tein sitten yhteensopivan kaulurin. Nyt mulla on sitten kämmekkäät sekä kauluri ja lankaa on vieläkin jäljellä. Tango on ihmeellisen riittoisaa, mitäköhän niistä kerän lopuista vielä tekisi.

Apinan raivolla

Kuukauden poissaololla on ehkä ollut jotain tekemistä kuukauden tiukan työputken kanssa (noh, pidin mä sentään yhden vapaapäivän viime viikon lauantaina). Jos on valittava neulomisen ja siitä kirjoittamisen välillä, valinta lienee helppoa itsekullekin. Nyt kiire on ainakin hetkeksi hellittänyt ja bonuksena mulla on blogattavia juttuja varastoksi asti.

Aloitetaan vaikka sukista, koska villasukat ovat talvikauden paras asia (talvikausi alkaa syyskuussa ja kestää vappuun). Jos toisilla ihmisillä on huono ääreisverenkierto, niin mulla se on suorastaan olematon. Vaikka olisi lattialämmityskin päällä, villasukat on pakko olla jalassa. Tämä tietysti tarkoittaa, että voin neuloa mielenmäärin sukkia itselleni eikä tarvitse miettiä kenelle ne päättyisivät lahjaksi (en tunne ketään toista joka ilahtuisi yhtä paljon villasukista, joten olen enimmäkseen pitäytynyt tässä kiitollisessa kohteessa). En sentään huku sukkiin, koska olen niin tolkuttoman hidas - ainakin ollut siitä asti, kun huomasin miten kauniita sukkia saa aikaiseksi pienillä puikoilla. Hammastikut ja krooninen moniajo projektien suhteen pitävät sukkien valmistumistahdin noin 2-3 parissa vuodessa. Sukkalandiassa puolestaan yksi sukkapari taitaa valmistua blogipostauksen lukemisen aikana, joten ei se tahti taida johtua pelkästään puikkojen ohuudesta.

Malli: Monkey sukat (Knitty)
Lanka:Schoeller+Stahl Fortissima Socka Mit Bambou, 75 g
Puikot: 2,25 mm Knit Picks:n Harmony-puikot

Knit Picks:n puisia sukkapuikkoja ei voi kylliksi kehua. Bambuiset olen saanut mutkalle, mutta nämä ovat selkeästi kovemmat/kestävämmät (ja paljon kevyemmät kuin metalliset). Kärkikin on sopivan terävä niin että sillä on helppo neuloa pitsiä. Lisäksi näitä saa 15 sentin pituisina, mikä on mun tapauksessa optimi pituus sukkapuikolle, pidempien kanssa tuli aina säädettyä ylimääräistä. I'm in love! Ei muuten ollut maksettu mainos, ihan omalla visalla maksoin ;-)

Lankakin teki vaikutuksen - kiva neuloa, sopii hyvin pitsiin eikä parin viikon käytön jälkeen osoita minkäänlaisia nyppyyntymisen merkkejä. Tätä lisää. Ai niin, mähän ostin alunperinkin kaksi eriväristä kerää. Jee! Nyt pitäisi vain keksiä toinen malli, joka sopii pätkävärjätylle. Monkey:ssa se toimii mielestäni yllättävän hyvin, kun tuo kuvio on riittävän selkeä. Laitetaan vielä toinen kuva lähempää, kun nuo sukat ovat niin ihanat. Kuten sanottua, mä olen ihan fiiliksissä käsinneulotuista sukista. Toinen fiilistelyn aihe ovat nuo sukanpingottimet, jotka sain synttärilahjaksi. Ennen pingotusta sukka näytti nimittäin lähinnä pitkulaiselta mytyltä. Pingotin on kuulkaas kätevä apuväline - sukat saa kuosiin ja lisäksi voi lohkoa mielenmäärin puujalkavitsejä. Kissabussi suosittelee, jos et vielä ole kokeillut.

Paluu tulevaisuuteen

Neljä vuotta on varsin hyvä ikä. Ainakaan 4 v juuri täyttänyt kummityttö ei tunnu vielä stressavan yhtään mistään. Saa leikkiä päivät pitkät eikä elämässä ole sen kummempia huolenaiheita kuin lelujen jakaminen pikkuveljen kanssa. Omasta lapsuudesta kaipaan eniten juuri myönteistä elämänasennetta. Jotenkin se vain hävisi viimeistään siinä vaiheessa, kun tuli siirryttyä työelämään (pätkätöillä ja yksin puurtamisella saattoi olla vaikutusta asiaan).

Toinen, jota kaipaan, on isoäiti - varhaislapsuuteni ehdottomasti tärkein henkilö. Isoäiti on vaikuttanut todella paljon siihen, minkälaisia arvoja ja kiinnostuksen kohteita minulla on. Hän myös opetti minut alunperin neulomaan ja virkkaamaan. Siivosin äskettäin kirjahyllyä ja löysin yhden isoäidin paksuista vihoista - täynnä muistiinpanoja mallineuleista ja neulemalleista. Siitä selviäsi kätevästi myös päänympärykseni 4-vuotiaana, hän kun on kirjoittanut mitatkin ylös. Näemmä olen perinyt myös tapani kirjoittaa kaikki asiat ylös (teen aina kaikesta listoja).

Kummityttö toivoi synttärilahjaksi virkkuukoukkua. Hän kun ajatteli opetella virkkaamaan (4 v:n päättäväisyydellä). Kädentaidoissa oleva jatkuvuus on jotenkin lohdullista. Vaikka edellisistä sukupolvista aika jättää, taidot siirtyvät seuraaville. Päätin minäkin virkata jotain pitkästä aikaa, eihän pelkkää koukkua voinut lahjaksi antaa. Koska lahjansaajalle pinkki on juuri nyt kova juttu, niin piti sitten virkata pinkkiä. Koska oli vähän kiire, niin piti valita paksu lanka. Laukusta tuli tosi söpö, mutta Maxi halkeilee ihan vietävästi, en suosittele kokemuksena. Ohjeessa oli muutamia omituisia kohtia, mutta kaupunkilaisjärjellä onneksi pystyi soveltamaan. Jotenkin tuntuu, että virkkuuohjeet on keskimäärin kirjoitettu epäselvemmin kuin neuleohjeet (tai sitten mä olen vain niin paljon kokeneempi neuloja, mikä on kyllä myös totta).

Malli: Moda
Lanka: Novita Maxi, vajaa 2 kerää
Koukku: 5 mm

Syksyn sävyt

Sitä ei käy enää kieltäminen - syksy on saapunut ja kesän vihreys alkaa muuttua syksyn sävyiksi. Katsokaa vaikka tätä köynnöstä, vihreää ja ruskeaa suloisessa sekamelskassa:

Malli: One Row Handspun Scarf (Stephanie Pearl-McPhee)
Lanka: Twileys Freedom Spirit, vajaa 3 kerää
Puikot: 4,5 mm

Kristeliltä saamani lanka sopii täydellisesti syksyyn. Täytyy kyllä myöntää, että olin skeptinen Freedom Spiritin nimenomaisesta väriyhdistelmästä kerällä, mutta ainakin tässä mallineuleessa se toimii kerrassaan loistavasti. Mallineule on myös sopivan aivotonta neulottavaa automatkalle, mutta kuitenkin himpun verran mielenkiintoisempaa kuin perusjoustin. Lanka on ennestään tuttua, eikä pehmeys ole hävinnyt minnekään. Huivista on jo selkeästi tullut tämän syksyn lempparini.

Seuraavaksi puikoille on päässyt ihania luumun sävyjä, joskin kaikista yrityksistäni huolimatta en saanut kameraa toistamaan kaikkia vivahteita:

Tä tärrä tättää!

Koska meillä ei ole muita pieniä apureita kuin ne jotka salaa jättävät villakoiria nurkkiin keskellä yötä, arvonta suoritettiin Random.org:lla. Numeroksi arpoutui tällä kertaa 8 ja onnellinen voittaja on siis - Neulontain .kirsi! Fanfaarit voittajalle [yleistä hälinää, kukkien ojentelua, selkään taputtelua ja pikahaastattelu paikallislehteen]. Laitatko koordinaatit minulle sähköpostilla, niin kerät vaihtavat tukikohtaa.

Kiitoksia vielä kaikille onnitteluista ja kehuista - härpäkettä on testattu ja todettu, että kyllä se lämmittää. Ottaen huomioon että mua paleltaa keskimäärin vähintään kymmenen kuukautta vuodesta, armas mieheni on todennut "sä olet ihan oikea henkilö ostamaan villalankaa". Kommentti lämmitti kovasti mieltäni. Yleisön pyynnöstä laitetaan vielä kuva härpäkkeestä edestäpäin otettuna.Vasemmasta alanurkasta voi päätellä minkälaisia käsitöitä on viimeksi harrastettu, tästä taloudesta ei omenasose lopu ihan heti. PS: Gimblen olen tilannut suoraan tuolta sivulta, onni on oma luottokortti ;)

Holy moly Batman!

Olen neulonut itselleni punertavan lepakkoviitan, vapiskoon lähiseudun pahantekijät. Kukaan ei kiusaa viattomia lankoja tai uhkaile lampaita minun vuorollani.

Malli: Pimlico Shrug (Knit 2 Together)
Lanka: Jaeger Luxury Tweed, 6 kerää
Puikot: 3,5 & 4 mm

Lepakkoviitta tuli tikutettua kerrankin nopeasti, kun tein sen Ravelympics:iin. Ilman takarajaa kyllästyminen olisi saattanut iskeäkin, mutta joukkohypnoosi tai mikä lienee auttoi edistymistä. Kisaneuleeksi oli oikeastaan pakko valita joku riittävän simppeli ja ilman sovitusta etenevä neule, kun heti kisojen alettua piti istua tuntikausia autossa halki Suomen. Hyvin alkanutta rupeamaa olikin hyvä sitten jatkaa digiboksin tyhjentämisen merkeissä. "Mun täytyy nyt katsoa tämä leffa, jotta mä saan kisaneuleen valmiiksi ajoissa", heh. Olympialaisten loputtua onkin tullut luettua enemmän kirjoja, kun tv-viihde alkoi tulla korvista. Nyt mä harjoittelen samanaikaista neulomista ja lukemista, Gimble on muuten mainio keksintö.

Alkuperäisellä ohjeella tästä olisi tullut torkkupeitto, joten lyhensin suosiolla suoraa vartalo-osaa 30 cm:llä. Voi kuvitella missä tuo alareuna olisi, jos olisin neulonut ohjeen mukaan. Järjen käyttö on sallittua ja peräti suotavaa, jos ei ole tätä pidemmät kintut. Lyhentämisen seurauksena mulle jäi kaksi korkkaamatonta kerää lankaa (65% villaa, 35% alpaka, 180m/50g), joille mulla ei ole mitään suunnitelmaa. Koska olen tänään taas kerran vuotta viisaampi kuin vielä eilen ja maan mainiolla tuulella kiitos lievän sokerihumalan (on muuten hyvä kakkuresepti, suosittelen), niin pistetään pystyyn synttäriarvonta. Jätä kommentti, niin saatat saada palleroiset itsellesi - arvonta suoritetaan tämän viikon perjantaina.