Paluu tulevaisuuteen

Neljä vuotta on varsin hyvä ikä. Ainakaan 4 v juuri täyttänyt kummityttö ei tunnu vielä stressavan yhtään mistään. Saa leikkiä päivät pitkät eikä elämässä ole sen kummempia huolenaiheita kuin lelujen jakaminen pikkuveljen kanssa. Omasta lapsuudesta kaipaan eniten juuri myönteistä elämänasennetta. Jotenkin se vain hävisi viimeistään siinä vaiheessa, kun tuli siirryttyä työelämään (pätkätöillä ja yksin puurtamisella saattoi olla vaikutusta asiaan).

Toinen, jota kaipaan, on isoäiti - varhaislapsuuteni ehdottomasti tärkein henkilö. Isoäiti on vaikuttanut todella paljon siihen, minkälaisia arvoja ja kiinnostuksen kohteita minulla on. Hän myös opetti minut alunperin neulomaan ja virkkaamaan. Siivosin äskettäin kirjahyllyä ja löysin yhden isoäidin paksuista vihoista - täynnä muistiinpanoja mallineuleista ja neulemalleista. Siitä selviäsi kätevästi myös päänympärykseni 4-vuotiaana, hän kun on kirjoittanut mitatkin ylös. Näemmä olen perinyt myös tapani kirjoittaa kaikki asiat ylös (teen aina kaikesta listoja).

Kummityttö toivoi synttärilahjaksi virkkuukoukkua. Hän kun ajatteli opetella virkkaamaan (4 v:n päättäväisyydellä). Kädentaidoissa oleva jatkuvuus on jotenkin lohdullista. Vaikka edellisistä sukupolvista aika jättää, taidot siirtyvät seuraaville. Päätin minäkin virkata jotain pitkästä aikaa, eihän pelkkää koukkua voinut lahjaksi antaa. Koska lahjansaajalle pinkki on juuri nyt kova juttu, niin piti sitten virkata pinkkiä. Koska oli vähän kiire, niin piti valita paksu lanka. Laukusta tuli tosi söpö, mutta Maxi halkeilee ihan vietävästi, en suosittele kokemuksena. Ohjeessa oli muutamia omituisia kohtia, mutta kaupunkilaisjärjellä onneksi pystyi soveltamaan. Jotenkin tuntuu, että virkkuuohjeet on keskimäärin kirjoitettu epäselvemmin kuin neuleohjeet (tai sitten mä olen vain niin paljon kokeneempi neuloja, mikä on kyllä myös totta).

Malli: Moda
Lanka: Novita Maxi, vajaa 2 kerää
Koukku: 5 mm

Syksyn sävyt

Sitä ei käy enää kieltäminen - syksy on saapunut ja kesän vihreys alkaa muuttua syksyn sävyiksi. Katsokaa vaikka tätä köynnöstä, vihreää ja ruskeaa suloisessa sekamelskassa:

Malli: One Row Handspun Scarf (Stephanie Pearl-McPhee)
Lanka: Twileys Freedom Spirit, vajaa 3 kerää
Puikot: 4,5 mm

Kristeliltä saamani lanka sopii täydellisesti syksyyn. Täytyy kyllä myöntää, että olin skeptinen Freedom Spiritin nimenomaisesta väriyhdistelmästä kerällä, mutta ainakin tässä mallineuleessa se toimii kerrassaan loistavasti. Mallineule on myös sopivan aivotonta neulottavaa automatkalle, mutta kuitenkin himpun verran mielenkiintoisempaa kuin perusjoustin. Lanka on ennestään tuttua, eikä pehmeys ole hävinnyt minnekään. Huivista on jo selkeästi tullut tämän syksyn lempparini.

Seuraavaksi puikoille on päässyt ihania luumun sävyjä, joskin kaikista yrityksistäni huolimatta en saanut kameraa toistamaan kaikkia vivahteita:

Tä tärrä tättää!

Koska meillä ei ole muita pieniä apureita kuin ne jotka salaa jättävät villakoiria nurkkiin keskellä yötä, arvonta suoritettiin Random.org:lla. Numeroksi arpoutui tällä kertaa 8 ja onnellinen voittaja on siis - Neulontain .kirsi! Fanfaarit voittajalle [yleistä hälinää, kukkien ojentelua, selkään taputtelua ja pikahaastattelu paikallislehteen]. Laitatko koordinaatit minulle sähköpostilla, niin kerät vaihtavat tukikohtaa.

Kiitoksia vielä kaikille onnitteluista ja kehuista - härpäkettä on testattu ja todettu, että kyllä se lämmittää. Ottaen huomioon että mua paleltaa keskimäärin vähintään kymmenen kuukautta vuodesta, armas mieheni on todennut "sä olet ihan oikea henkilö ostamaan villalankaa". Kommentti lämmitti kovasti mieltäni. Yleisön pyynnöstä laitetaan vielä kuva härpäkkeestä edestäpäin otettuna.Vasemmasta alanurkasta voi päätellä minkälaisia käsitöitä on viimeksi harrastettu, tästä taloudesta ei omenasose lopu ihan heti. PS: Gimblen olen tilannut suoraan tuolta sivulta, onni on oma luottokortti ;)

Holy moly Batman!

Olen neulonut itselleni punertavan lepakkoviitan, vapiskoon lähiseudun pahantekijät. Kukaan ei kiusaa viattomia lankoja tai uhkaile lampaita minun vuorollani.

Malli: Pimlico Shrug (Knit 2 Together)
Lanka: Jaeger Luxury Tweed, 6 kerää
Puikot: 3,5 & 4 mm

Lepakkoviitta tuli tikutettua kerrankin nopeasti, kun tein sen Ravelympics:iin. Ilman takarajaa kyllästyminen olisi saattanut iskeäkin, mutta joukkohypnoosi tai mikä lienee auttoi edistymistä. Kisaneuleeksi oli oikeastaan pakko valita joku riittävän simppeli ja ilman sovitusta etenevä neule, kun heti kisojen alettua piti istua tuntikausia autossa halki Suomen. Hyvin alkanutta rupeamaa olikin hyvä sitten jatkaa digiboksin tyhjentämisen merkeissä. "Mun täytyy nyt katsoa tämä leffa, jotta mä saan kisaneuleen valmiiksi ajoissa", heh. Olympialaisten loputtua onkin tullut luettua enemmän kirjoja, kun tv-viihde alkoi tulla korvista. Nyt mä harjoittelen samanaikaista neulomista ja lukemista, Gimble on muuten mainio keksintö.

Alkuperäisellä ohjeella tästä olisi tullut torkkupeitto, joten lyhensin suosiolla suoraa vartalo-osaa 30 cm:llä. Voi kuvitella missä tuo alareuna olisi, jos olisin neulonut ohjeen mukaan. Järjen käyttö on sallittua ja peräti suotavaa, jos ei ole tätä pidemmät kintut. Lyhentämisen seurauksena mulle jäi kaksi korkkaamatonta kerää lankaa (65% villaa, 35% alpaka, 180m/50g), joille mulla ei ole mitään suunnitelmaa. Koska olen tänään taas kerran vuotta viisaampi kuin vielä eilen ja maan mainiolla tuulella kiitos lievän sokerihumalan (on muuten hyvä kakkuresepti, suosittelen), niin pistetään pystyyn synttäriarvonta. Jätä kommentti, niin saatat saada palleroiset itsellesi - arvonta suoritetaan tämän viikon perjantaina.

Wonderful Copenhagen

I'm considering changing this blog to unilingual - Finnish only. So, if you're my regular reader and want to have the English texts back, leave a comment. Otherwise, you can find the details of my projects on Ravelry.

Heinäkuun alussa tuli lorvittua viikko Kööpenhaminassa, kun kaverini oli siellä sopivasti työkomennuksella ja tarjosi majoituksen. Kaupunki on sen verran pieni, että viikossa ehtii jo nähdä kaiken näkemisen arvoisen. Ajattelin kerätä tähän tiedot kaikkein kiinnostavimmista paikoista ja käyntikohteista, jos joskus eksytte sinnepäin maailmaa. Lista sopii erityisen hyvin tärpeiksi ihmiselle, joka pitää taidemuseoista, eläimistä, neulomisesta ja teestä.

Varoituksen sana maksupolitiikasta - ulkomaisia luottokortteja ei hyväksytä kaikissa paikoissa. Monissa sellaisissakin liikkeissä, joissa kortti sinänsä kelpaa, peritään usein lisämaksu kortilla maksaamisesta. Koska Tanska on muutenkin kohtuullisen kallis maa, niin kannattaa varata käteistä mukaan.

Nähtävyydet
Eläintarha: Kööpenhaminan eläintarha on Euroopan vanhin ja mahdollisesti myös paras. Eläimiä on tosi monipuolisesti ja tarha on hyvin suunniteltu (mm. vetokärryjä lasten kuskaamiseen ympäriinsä ja runsaasti paikkoja missä voi syödä omia eväitä). Satuttiin sopivasti paikalle, kun jääkarhuja ruokittiin - siitä muuten kuuluu melkoinen molskahdus kun täyskasvuinen jääkarhu hyppää altaaseen.

Ny Carlsberg Glyptotek: paikallinen suosikkimuseoni, jossa kävin jo toisen kerran. Suurin osa kokoelmista on veistoksia (Kreikka, Rooma, Ranska ja Tanska), mutta täältä löytyy myös ranskalaisten impressionistien maalauksia. Sisäpihalla on katettu kasvihuone, jossa voi kahvitella palmujen katveessa.

Puistot: Kööpenhaminassa on paljon kivoja puistoja, joissa voi kuljeskella ympäriinsä tai esimerkiksi istua lammen reunassa katselemassa lintuja. Maininnan arvoisia ovat ainakin Fredriksberg Have, Rosenborg Have, Botanisk Have (kasvitieteellinen puutarha) sekä Ørstedsparken (viimeisessä kuvassa). Assistens Kirkegårdkin on enemmän puisto kuin hautausmaa (Hans Christian Andersen on haudattu tänne).

Ostokset
Sommerfuglen (Vandkunsten 3): Kööpenhaminan paras lankakauppa - laaja valikoima ja ystävällinen palvelu. Tarjolla on paljon tanskalaisia lankoja, villaa ja pellavaa. Täältä voi ostaa myös Design.club.dk ja Hanne Falkenberg -ohjeita lankoineen. Luottokortti kelpaa maksuvälineeksi. Bonuksena nojatuoli, johon voi jättää aviomiehen siksi aikaa, kun kiertää ihan vaan nopeasti koko kaupan läpi. Suosittelen aviomiehen varustamista pokkarilla.

Bette Design (Klosterstraede 20): kiva pienehkö kauppa, mielenkiintoinen valikoima (tanskalaisia lankoja ja Kauni-lankoja), ystävällinen palvelu, kelpuuttaa luottokortin.

Uldstedet (Fiolstraede 13): mukava kauppa, hyvä valikoima luonnonkuituja (tanskalaisia ja tuontilankoja), maksu käteisellä.

Strikkeboden (Fiolstraede 20): mielenkiintoisia lankoja (mm. Noro ja Anny Blatt), mutta penseä palvelu - ilmeisesti luottokortti olisi kelvannut muuten, mutta liikkeenpitäjä alkoi urputtaa minulle siitä kuinka kalliiksi heille tulee käsitellä ulkomaisilla luottokorteilla tehtyjä ostoksia. Maksoin sitten käteisellä ja päätin olla tulematta toiste.

A.C. Perch's Thehandel: Teen myyntiä vuodesta 1835, tämä on oikea kohde jos haluat ostaa teetä jota Tanskan kuninkaallisetkin juovat. Liike sijaitsee ihan keskustassa Kronprinsensgadella. Mainio teevalikoima ja hyvä palvelu - lähtiessään saa vielä karamellinkin.

Tante T (Viktoriagade 6): viehättävä teekaupan ja kahvilan yhdistelmä. Paljon maustettua teetä, niin mustana kuin vihreänä.

Ruokapaikat
Larsbjornstraedella on kaksikin ranskalaista paikkaa - La Galette ja L'Education nationale. Jos on olutrajoitteinen kuten minä, niin täältä saa ranskalaista siideriä, joka päihittää suomalaisen versionsa mennen tullen. La Galette on myös kohtuullisen edullinen ruokapaikka, josta saa erittäin maukkaita plättyjä suolaisilla tai makeilla täytteillä (maksu käteisellä).

Riz Raz (Store Kannikestraede 19 sekä Kompaniestraede 20): Välimerellistä ruokaa, erityisen tunnettu vege-buffeestaan - hyvää ja edullista. Jos joku väittää, ettei kasvisruoalla saa napansa täyteen, suosittelen käyntiä täällä ennakkoluulojen poistamiseksi.

Pussy Galore's Flying Circus (Sankt Hans torv): mainio paikka aamiaiselle tai brunssille. Hyvällä säällä voi istua ulkopöydissä ja ihmetellä torilla kulkevia ihmisiä.

Hyvä vaihtoehto ulkona syömiselle on syödä oikeasti ulkona - ostaa voileipiä ja viinereitä mukaan jostain leipomosta ja mennä puistoon piknikille. Sekä leipomoja että puistoja löytyy runsain mitoin. Tanskalaiset ovat tehneet piknikeistä taidetta vai miltä kuullostaa piknik hautausmaalla.

Oh my darling

Pattern/ Malli: Clementine shawlette (Michele Rose Orne/ Interweave Knits, Spring 2007)
Yarn/ Lanka: Lana Grossa Tusshena, 148 g
Needles/ Puikot: 3,75 mm

In case you're planning to make this, be sure to check out grafting tutorial on Lucy Neatby's technique at Ruthless Knitting, it will make your life a lot easier.

Suosittelen lämpimästi Ruthless Knitting:n silmukointitutoriaalia Lucy Neatbyn tekniikasta. Pitsin silmukoinnissa tämä tapa on huomattasti helpompi kuin silmukointi suoraan puikolta. Ilman sitä huivin puoliskoiden yhdistäminen olisi todennäköisesti ollut astetta haastavampi juttu. Siltä varalta, ettei joku luota kolmannen kotimaisen taitoihinsa, tässä tärkeimmät osat på finska.

Neulo yksi rivi erivärisellä jämälangalla ohjeen mukaisesti (kannattaa valita sellainen rivi, jolla tapahtuu mahdollisimman vähän, esim. nurjalla puolella). Ota käyttöön toinen jämälanka (taas erivärinen, jotta erottuu edellisestä) ja neulo muutama rivi lisää (itse neuloin sileää, ainaoikeakin kävisi, ei sillä niin väliä). Siirrä silmukat apulangalle, jotteivät karkaile ennen aikojaan. Toista samanlainen operaatio toiselle huivin puoliskolle. Itse silmukointi tapahtuu niin, että seuraat miten ensimmäinen jämälanka kulkee kummallakin puoliskolla ja jäljittelet sen kulkua huivin langalla. Tutoriaali ohjeistaa aloittamaan silmukoinnin vähän matkaa reunasta, mutta mun insinöörilogiikalle sopii paremmin ottaa käyttöön valmiiksi reunassa roikkuva työlanka ja jatkaa sillä (vähemmän langanpäitä pääteltäväksi). Toimii hyvin ainakin mulla. Sitten kun kaikki silmukat on yhdistetty, jämälangat vaan puretaan pois ja voilà, yhtenäinen huivi on siinä. Jos ja kun tämä oli liian sekavasti selitetty, kysykää tarvittaessa tarkennuksia.

Alive and kicking

Nope, I haven't been taken by the Vogons or anything, just thoroughly neglecting blogging. First there was work and then there was holiday, busy busy busy. I visited a couple of countries and some yarn shops (suprise!), will probably report on that later on. However, I haven't neglected knitting in any way and I'm happy to report a lot of progress on that front - it does inspire you to do something with your hands to sit in a car for countless hours. Our friends are getting married next weekend and a new dress does require a new shawl, right? It's pink, it's soft and it's pretty - take a peek. It's also ready apart from grafting the halves together, but I'm working on that one. Deadlines are great for actually finishing something sooner than later.

Juu, ei minua mitkään vogonit vieneet, kunhan laiminlöin bloggamista muuten vaan. Ensin oli kiire töissä ja sitten lomaillessa. Tuli käytyä parissa maassa ja jokusessa lankakaupassa (todellinen yllätys!), jonkin sortin matkaraporttia seurannee myöhemmin. Neulomista sinänsä ei onneksi laiminlyöty ja tulostakin syntyi, kun tuli istuttua autossa enemmän kuin laki sallii. Ensi viikonloppuna on luvassa kavereiden häähumua ja uusi mekko vaatii tunnetusti uutta huivia. Se on pinkki, unelmaisen pehmeä ja sievä - vilautetaanpa nyt vähän kulmaa kuvassa. Se on myös valmis lukuun ottamatta puoliskoiden silmukoimista yhteen, mutta sekin on työn alla. Takaraja on mainio väline valmistumisen nopeuttamiseen.